Petran ristiäisilmoitus löytyi myös
tämänpäiväisestä Inarilaisesta, kivaa! Täytynee tämäkin ilmoitus
tallentaa tulevia vuosikymmeniä varten; kiva sitten isompana ihmetellä.
:)
torstai 31. toukokuuta 2012
Yksinkertainen on kaunista
Ei minun vauvaa pitänyt leipoa..
Tänään on touhuttu keittiössä! Tuli huomattua, ettei leipominen ole yhtään niin helppoa nyt, kun Ivalon mummo ja pappa lähtivät takaisin pohjoiseen.Täytyy rakentaa lapsenvahtirobotti...tuo pieni ryöläke vaatii melkoisen paljon huomiota, tietysti juuri silloin kun muorilla on kädet taikinassa. Lopputuloksena äärimmäisen jauhoinen, aivasteleva vauva. Kai tämä on taas tätä vitsan vääntämistä! :D
Neitin sylinkaipuu kostautui myös leivonnaisissa. Suklaakekseistä tuli.. no, suklaakeksejä, mutta mustia sellaisia. Juho näitä toivoi saavansa, ja saakin, kunhan hieman palanut sivumaku ei haittaa. Minä ajattelin kuvitella sen vaan joksikin erikoiseksi mausteeksi, ja hyvää on! Keittiöstä löytyisi kyllä levyllinen Maraboun Daim-suklaata, tietty jos sen sulattaisi keksien päälle, ei kukaan huomaisi että ne vähän kärähti.
Marjapiiloihin sain ohjeen Pullahiiren leivontanurkasta. Itse ohje vaikuttaa suhteellisen helpolta ja suoraviivaiselta, vaan eihän se sitä sitten ollut. Tai sitten en osaa. :D Tästä on toki ensi kerralla hyvä lähteä soveltamaan, harvemmin kun tulee reseptejä sanasta-sanaan seurattua.
Tältä näiden oli tarkoitus näyttää:
..Ja tältä ne sitten valmiina näyttivät...
No, ei aina voi onnistua! Ulkonäkö ei ehkä ihan niin justiinsa, mutta eipä vaikuttanut makuun. Nam. Ja kivaa oli joka tapauksessa! Tässä vielä Petra tarkkana seurailemassa äitin touhuja; pahimmat jauhot jo pyyhitty naamasta pois. <3
Ai niin! Tänään sai pupuperhe uuden jäsenen; keltaisen! Pääsinkin sanomasta, että näitä voisi alkaa keräilemään, nimittäin niinhän siinä sitten kävi. Nyt täytyy vaan odotella että muut Tupunan kaverit saapuvat kotiin. Olisko hyvä idea laittaa lastenhuoneen/makkarin seinälle hylly, johon sitten keräilykappaleet pääsis istumaan? Petralle varmaan riittää yksi leikkikaveriksi, ainakin näin alkuunsa.. :)
Neitin sylinkaipuu kostautui myös leivonnaisissa. Suklaakekseistä tuli.. no, suklaakeksejä, mutta mustia sellaisia. Juho näitä toivoi saavansa, ja saakin, kunhan hieman palanut sivumaku ei haittaa. Minä ajattelin kuvitella sen vaan joksikin erikoiseksi mausteeksi, ja hyvää on! Keittiöstä löytyisi kyllä levyllinen Maraboun Daim-suklaata, tietty jos sen sulattaisi keksien päälle, ei kukaan huomaisi että ne vähän kärähti.
Marjapiiloihin sain ohjeen Pullahiiren leivontanurkasta. Itse ohje vaikuttaa suhteellisen helpolta ja suoraviivaiselta, vaan eihän se sitä sitten ollut. Tai sitten en osaa. :D Tästä on toki ensi kerralla hyvä lähteä soveltamaan, harvemmin kun tulee reseptejä sanasta-sanaan seurattua.
Tältä näiden oli tarkoitus näyttää:
No, ei aina voi onnistua! Ulkonäkö ei ehkä ihan niin justiinsa, mutta eipä vaikuttanut makuun. Nam. Ja kivaa oli joka tapauksessa! Tässä vielä Petra tarkkana seurailemassa äitin touhuja; pahimmat jauhot jo pyyhitty naamasta pois. <3
Ai niin! Tänään sai pupuperhe uuden jäsenen; keltaisen! Pääsinkin sanomasta, että näitä voisi alkaa keräilemään, nimittäin niinhän siinä sitten kävi. Nyt täytyy vaan odotella että muut Tupunan kaverit saapuvat kotiin. Olisko hyvä idea laittaa lastenhuoneen/makkarin seinälle hylly, johon sitten keräilykappaleet pääsis istumaan? Petralle varmaan riittää yksi leikkikaveriksi, ainakin näin alkuunsa.. :)
 |
| Petra haltioituneena uudesta ystävästä <3 |
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Seuraa punaista pupua!
Jippii! Minä sain semmoisen! Nimittäin punaisen Ainu-pupun. Näitä kun ei enää, ainakaan viime vuosina, ole punaisena tehty.
Yhdistelmä-tädiltä saatiinkin ristiäislahjaksi vaaleanpunainen pupu, ja nyt meillä on sitten kaksi kaverusta kasassa. <3
Jotenkin tykkään näistä ainun ensipupuista niin paljon, että voisin vaikka muutenvaan alkaa keräilijäksi. :D Saa lähettää tähän suuntaan jos kaapissa lojuu ylimääräisenä!
Yhdistelmä-tädiltä saatiinkin ristiäislahjaksi vaaleanpunainen pupu, ja nyt meillä on sitten kaksi kaverusta kasassa. <3
Jotenkin tykkään näistä ainun ensipupuista niin paljon, että voisin vaikka muutenvaan alkaa keräilijäksi. :D Saa lähettää tähän suuntaan jos kaapissa lojuu ylimääräisenä!
Mekkotehdas
Innostuin jo ennen Petran syntymää ompelemaan pikkuiselleni hirmusien kasan mekkoja. Nämä tekeleet ovatkin tuttavapiirissäni saaneet kovasti kiitosta, joten tässäpä näistä kuvia ja kaavat jotta hyvä pääsee kiertämään! :) Nämä mekkoset ovat helppoja tehdä, helppoja pukea ja mukavia päälä kesähelteillä. Pienellä mielikuvituksella ja kasalla tarvikkeita näistä saa vaikka-jos-minkä näköisiä, jokaiselle omaan tyyliin sopivia!
Mallin nimi on "infant peasant dress", jonka luojana superlahjakas Sew-much-ado-bloggaaja! Linkki äärimmäisen hyvään tutoriaaliin kaavoilla löytyy tästä.
Tämä maatuskamekkonen olikin jo hieman kinkkisempi homma vuorikankaineen kaikkineen, mutta lopputulos oli kyllä sen arvoinen. :) Siihen kaavat ja ohhjeistus löytyy täältä. Made by rae-sivustoon kannattaa myös muutenkin tutustua; paljon kaikkia ihania kaavoja ja ideoita tiedossa! ;)
Mallin nimi on "infant peasant dress", jonka luojana superlahjakas Sew-much-ado-bloggaaja! Linkki äärimmäisen hyvään tutoriaaliin kaavoilla löytyy tästä.
tiistai 29. toukokuuta 2012
"Se kuuluisa vauvakirja"
Nii-in. Tätä saa aina olla esittelemässä vieraille jotka ovat huhua kuulleet "siitä vauvakirjasta". Kiersi pöytää ristiäisissäkin.
Siis mikä? No, minä aloin jo tuossa odotteluaikana kasaamaan Petralle ensimmäistä muistokirjaa. Siitä se ajatus sitten paisui; lopputulos on parikymmensivuinen kirja, johon on talletettu melkolailla _kaikki_ ensimmäisen kahden elinkuukauden ajalta. Ultrakuvista synnäriltä saatuihin rannekkeisiin ja ristiäisissä saaduista lahjoista nipistettyihin lahjapaperin paloihin.
Tässä nyt sitten jokunen kuva tuon eepoksen sisällöstä! Suosittelen kyllä kaikille moista projektia; onhan se mahtavaa omalle pikkuiselle sitten parinkymmenen vuoden päästä esitellä muistoja ajalta kun toinen oli ihan pieni. kahdesta-ja-puolesta-sentistä ylöspäin. <3
..kantta ja ensimmäisiä ultrakuvia..
Petran "syntymäilmoitukset" Aamulehden Moro-liitteestä, Lapinkansasta, sekä Kalajoen paikallislehdestä. Onnittelukortteja, sekä kuvia ensimmäisistä syleistä! :)
Ensimmäisiä kuvia kotiintulon jälkeen (ja näköjään vähän sitä ennenkin), sekä "meidän perheen jäljet"-proggis; Petra vain ei oikein ollut juonessa mukana mutta ehkä tuon kädenjäljeksi tunnistaa.. :D
Semmonen projekti se! ..ensimmäinen kirjallinen nyt siis valmis, seuraavaa olen jo alkanut tekemään.. ;)
Siis mikä? No, minä aloin jo tuossa odotteluaikana kasaamaan Petralle ensimmäistä muistokirjaa. Siitä se ajatus sitten paisui; lopputulos on parikymmensivuinen kirja, johon on talletettu melkolailla _kaikki_ ensimmäisen kahden elinkuukauden ajalta. Ultrakuvista synnäriltä saatuihin rannekkeisiin ja ristiäisissä saaduista lahjoista nipistettyihin lahjapaperin paloihin.
Tässä nyt sitten jokunen kuva tuon eepoksen sisällöstä! Suosittelen kyllä kaikille moista projektia; onhan se mahtavaa omalle pikkuiselle sitten parinkymmenen vuoden päästä esitellä muistoja ajalta kun toinen oli ihan pieni. kahdesta-ja-puolesta-sentistä ylöspäin. <3
Semmonen projekti se! ..ensimmäinen kirjallinen nyt siis valmis, seuraavaa olen jo alkanut tekemään.. ;)
Uusia hienoja juttuja!
Petra kasvaa ihan hirveää tahtia. Melkein hirvittää, miten nopeasti pieni ihminen oppii uusia juttuja.. miksei itse pysty kehittymään yhtä rivakkaan tahtiin?
Viime viikolla keksittiin, että nyrkki on maailman hienoin juttu tunkea rannetta myöten kurkkuun. Mahtaa olla hyvää. Samoihin aikoihin hoksattiin, että turvakaukalossa roikkuvalle ampiais-lelulle on tosi kiva jutella ja naureskella itsekseen.. pidän teoriani siitä, ettei mun lapseni ole se terävin työkalu laatikossa. :D
Täytyy myös alkaa vahtaamaan pientä enemmän; nyt kun tää muija saa jo itseensä liikettä potkuttelemalla. Toistaiseksi liikkuminen on ollut sitä napansa ympäri pyörintää, kun ei pää vielä pysy ensinkään pystyssä.. ehkä parempikin niin, eipä tarvitse pelätä kamalasti sohvalta tippumista tai pahempaa.
On se vaan ihana. Ja jo niin iso akka.
Viime viikolla keksittiin, että nyrkki on maailman hienoin juttu tunkea rannetta myöten kurkkuun. Mahtaa olla hyvää. Samoihin aikoihin hoksattiin, että turvakaukalossa roikkuvalle ampiais-lelulle on tosi kiva jutella ja naureskella itsekseen.. pidän teoriani siitä, ettei mun lapseni ole se terävin työkalu laatikossa. :D
Täytyy myös alkaa vahtaamaan pientä enemmän; nyt kun tää muija saa jo itseensä liikettä potkuttelemalla. Toistaiseksi liikkuminen on ollut sitä napansa ympäri pyörintää, kun ei pää vielä pysy ensinkään pystyssä.. ehkä parempikin niin, eipä tarvitse pelätä kamalasti sohvalta tippumista tai pahempaa.
On se vaan ihana. Ja jo niin iso akka.
Ristiäiskakkuja ja juhlahumua
Lauantaina 26.5 oli sitten pikkuisen tyttäremme ristiäiset! Nimekseen "Putti" sai virallisesti Petra Maaret Juhontytär Susi; pienelle naiselle valtavan iso nimi.. :) Etunimet tulivat nyt sitten kuitenkin ilman sitä tahtomaani väliviivaa, aina kun ei saa kaikkea mitä haluaa. ;)
Järjestelyt vaadin saada tehdä kaikki itse. Niinpä niitä syömisiä ja muita hömpötyksiä suunniteltiinkin viikkoja jossei kuukausia ennen itse h-hetkeä, mutta kylläpä oli sen arvoista! Kovasti saivat meikäläisen tekeleet kiitosta ja kehuja, ja itsekin ihan yllätyin kun mikään ei mennyt pieleen tuona päivänä, ei itse tilaisuus eivätkä leipomukset. :)
Ensimäistä kertaa yritin (ja jokseenkin jopa onnistuin) leikkiä sokerimassan kanssa! siitä väkersin kakun päälle ruusut, ja "laatan" johon sitten laimennetulla pastavärillä kirjoittelin neitokaisen nimen. :) Ruusuissa oli yllättävän kova homma, mutta harjoituksen myötä alkoi sujumaan paremmin. Jopa paljon pelkäämäni valkosuklaakuorrutuksen tekeminen kakun "kanneksi" onnistui ihan nappiin! Äiti auttoi... :D
Itseasiassa tässä tuli montakin onnistumista koko hommassa; voileipäkakkuakaan en ollut koskaan aiemmin yrittänyt tehdä ja pirun hyvähän siitä tuli. (reseptistä kiitokset kinuskikissalle, mitenkä niillä ohjeilla vois olla onnistumatta?) ..ja sitten ne Cupcaket. Joiden kuorrutuksen saan AINA, poikkeuksetta, sössittyä.. niistäkin tuli ihan täydellisiä! Kyllä nyt on tytöllä reseptit kohdallaan, ja näitä ei enää lähdetä hienosäätämään kun kerranki osui kohdalleen. :) (täytyisköhän alkaa jo skräppäilemään omaa reseptikirjaa kasaan, ei tarvis tuhansien lippulappujen kanssa taiteilla...)
Itse toimitus oli kyllä meidän kaikkien mieleemme! Pappi oli tosi mahtava ja rento, suoritti tytölle oikein vanhanaikaisen manauksenkin ja kaikki. No, tämä pappi kun on kastanut sekä minut että isoveljeni, sekä vihkinyt vanhempani, ehkä jo ajatteli että pistää parastaan kolmannen sukupolven kohdalla kun on itsekin jo eläkkeelle jäänyt.Kaikenkaikkiaan mahtavat bileet!
Järjestelyt vaadin saada tehdä kaikki itse. Niinpä niitä syömisiä ja muita hömpötyksiä suunniteltiinkin viikkoja jossei kuukausia ennen itse h-hetkeä, mutta kylläpä oli sen arvoista! Kovasti saivat meikäläisen tekeleet kiitosta ja kehuja, ja itsekin ihan yllätyin kun mikään ei mennyt pieleen tuona päivänä, ei itse tilaisuus eivätkä leipomukset. :)
Ensimäistä kertaa yritin (ja jokseenkin jopa onnistuin) leikkiä sokerimassan kanssa! siitä väkersin kakun päälle ruusut, ja "laatan" johon sitten laimennetulla pastavärillä kirjoittelin neitokaisen nimen. :) Ruusuissa oli yllättävän kova homma, mutta harjoituksen myötä alkoi sujumaan paremmin. Jopa paljon pelkäämäni valkosuklaakuorrutuksen tekeminen kakun "kanneksi" onnistui ihan nappiin! Äiti auttoi... :D
Itseasiassa tässä tuli montakin onnistumista koko hommassa; voileipäkakkuakaan en ollut koskaan aiemmin yrittänyt tehdä ja pirun hyvähän siitä tuli. (reseptistä kiitokset kinuskikissalle, mitenkä niillä ohjeilla vois olla onnistumatta?) ..ja sitten ne Cupcaket. Joiden kuorrutuksen saan AINA, poikkeuksetta, sössittyä.. niistäkin tuli ihan täydellisiä! Kyllä nyt on tytöllä reseptit kohdallaan, ja näitä ei enää lähdetä hienosäätämään kun kerranki osui kohdalleen. :) (täytyisköhän alkaa jo skräppäilemään omaa reseptikirjaa kasaan, ei tarvis tuhansien lippulappujen kanssa taiteilla...)
Itse toimitus oli kyllä meidän kaikkien mieleemme! Pappi oli tosi mahtava ja rento, suoritti tytölle oikein vanhanaikaisen manauksenkin ja kaikki. No, tämä pappi kun on kastanut sekä minut että isoveljeni, sekä vihkinyt vanhempani, ehkä jo ajatteli että pistää parastaan kolmannen sukupolven kohdalla kun on itsekin jo eläkkeelle jäänyt.Kaikenkaikkiaan mahtavat bileet!
Minialbumien kasailua
Hiphei!
Sainpas vihdoin tilailtua kasan iki-ihania minialbumeja, ja olen niitä nyt tässä aikani kuluksi sitten kasaillut ja osaa alkanut täyttämäänkin jo. :) Saisihan näitä itsekin suht. helposti tehtyä, mutta ajattelin nyt ensimmäistä kertaa kokeilla näitä "valmiita" malleja, ja nämähän osoittautuivatkin helpoiksi ja hauskoiksi ajanvietteiksi!
Suunnitteilla kyhätä ainakin meidän perheen kesästä 2012 yksi albumillinen kuvia..vielä jää 2 albumia ilman tarkoitusta, jotain pitäis kai keksiä tai sitten vaan antaa odottaa parempaa käyttöä varten. :)
Nämä kolme mallia ovat hankittu kruununjalokivi.com:ista, jossa on muuten ehkä parhaat paperivalikoimatkin mitä olen tähän asti nähnyt.. ja taitaa tällähetkellä olla melkoset alet tuolla sivustolla, kannattaa tutustua jollet ole sitä jo tehnyt!
Aiemmin tässä kuussa käytin hyödykseni heinikka.fi:n alennukset ja tilasin pari erilaista albumia, jotka kieltämättä malliltansa miellyttävät enemmän omaa silmää/kättä käyttöä ajatellen.. Vaan kukin toki tyylillään! On taas tytöllä tekemistä, kun näitä alkaa täyttelemään. :) Johan tuo oli aikakin saada meikäläisen ja Juhon kuvat yksiin kansiin; tähän ensimmäiseen tuotokseen päätyivät kuvat viimeisen kahden vuoden ajalta. :) taas sitten parin vuoden päästä voi ottaa uuden urakan kunhan saa itseään niskasta kiinni. ;)
Sainpas vihdoin tilailtua kasan iki-ihania minialbumeja, ja olen niitä nyt tässä aikani kuluksi sitten kasaillut ja osaa alkanut täyttämäänkin jo. :) Saisihan näitä itsekin suht. helposti tehtyä, mutta ajattelin nyt ensimmäistä kertaa kokeilla näitä "valmiita" malleja, ja nämähän osoittautuivatkin helpoiksi ja hauskoiksi ajanvietteiksi!
Suunnitteilla kyhätä ainakin meidän perheen kesästä 2012 yksi albumillinen kuvia..vielä jää 2 albumia ilman tarkoitusta, jotain pitäis kai keksiä tai sitten vaan antaa odottaa parempaa käyttöä varten. :)
Nämä kolme mallia ovat hankittu kruununjalokivi.com:ista, jossa on muuten ehkä parhaat paperivalikoimatkin mitä olen tähän asti nähnyt.. ja taitaa tällähetkellä olla melkoset alet tuolla sivustolla, kannattaa tutustua jollet ole sitä jo tehnyt!
Aiemmin tässä kuussa käytin hyödykseni heinikka.fi:n alennukset ja tilasin pari erilaista albumia, jotka kieltämättä malliltansa miellyttävät enemmän omaa silmää/kättä käyttöä ajatellen.. Vaan kukin toki tyylillään! On taas tytöllä tekemistä, kun näitä alkaa täyttelemään. :) Johan tuo oli aikakin saada meikäläisen ja Juhon kuvat yksiin kansiin; tähän ensimmäiseen tuotokseen päätyivät kuvat viimeisen kahden vuoden ajalta. :) taas sitten parin vuoden päästä voi ottaa uuden urakan kunhan saa itseään niskasta kiinni. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)